Puulattian valintaopas

Parkettia voi valmistaa useilla tavoilla. Valinnat materiaali- ja tarvikevalinnoissa sekä valmistuksessa vaikuttavat luonnollisesti sekä tuotteen hintaan että lopputuloksen laatuun. Rakenteella on myös merkitystä siihen, miten materiaali käyttäytyy asennettuna. 

Parketti valmistetaan kuivatusta puusta ja se elää olosuhteiden mukaan. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat parkettituotteelle haastavat ilman suhteellisen kosteuden vaihtelun takia: talven pakkasilla ilmankosteus painuu todella alas, kun taas varsinkin syyskesällä kosteus nousee todella korkeaksi. 

Puulattiaa suunnitellessa on otettava huomioon, että jokainen puutuote kutistuu ja turpoaa ympäristön olosuhteiden perusteella. Haasteena ovatkin usein isot pinnat sekä nykyisen sisustustrendin mukaiset leveät ja pitkät lankkukoot, joissa puun elämisen aiheuttamat ulkonäkömuutokset korostuvat aiempaa enemmän.

Tällä oppaalla pyrimme auttamaan puulattian hankintaa harkitsevaa ymmärtämään erilaisten puulattioiden perusasiat lattian hankintapäätöstä tehtäessä.

Puulattian valinta

1/9 Puulajit

Puulattian voi valita useasta eri materiaalista. Vaihtoehtoja ovat havupuut lehtikuusi, douglaskuusi, mänty ja kuusi sekä lehtipuut koivu, tammi ja saarni

Havupuut ja koivu ovat pehmeitä ja solurakenteeltaan harvoja. Tammi ja saarni ovat niihin verrattuna kestävämpiä tiiviimmän solurakenteensa ansiosta. Solurakenne vaikuttaa myös puun elämiseen: havupuut elävät pitkälti ympäristön olosuhteiden mukaan halkeillen ja käpristyen, kun taas tammi ja saarni ovat tässä suhteessa vakaampia. 

Tammi on yleisimmin käytetty puulattimateriaali, koska se on hyvin stabiili, kova ja kulutuskestävä. Sen syykuvio miellyttää silmää ja on anteekstiantavainen elämisen jäljille. Tammi ei ole herkkä vaurioille, koska ne peittyvät pitkälti tammen persoonallisen kuvioinnin taakse. Tammen erinomaisesta kulutuskestävyydestä kertoo myös sen korkea Brinell-arvo. Brinell-arvoilla mitataan eri puulajien kovuutta ja korkea arvo kuvastaa parempaa iskun- ja kulutuskestävyyttä.

Saarni on myös kova puumateriaali. Saarnille tyypillistä on sen huomattavasti tummempi selkeärajainen sydänpuu, joka muodostaa kauniita kuvioita vaalean puun kanssa.

Nykyisin harvinaisempia, aiemmin enemmän käytettyjä lattioiden puulajeja ovat merbau ja pyökki. Puulattioita valmistetaan myös vaahterasta, kirsikkapuusta ja pähkinäpuusta

puulattian valinta - puulajit
puulajitelmat

2/9 Puulajitelma

Puulajitelma kertoo oksaisuudesta ja värivaihtelusta. Lajitelmia kutsutaan tyypillisesti siisteimmästä lähtien Select / Style, Classic / Charakter / Living, Natural / Natur ja Rustic /Crack. 

Select on lähes oksaton ja tasavärinen, tarkimmin valikoitu lajitelma, Osa valmistajista tarjoaa myös Exquisit ja Rift&Quarter lajitelmia. Jälkimmäisessä kyse on myös sahaustavasta. 

Classic lajitelmassa sallitaan keskikokoisia terveitä oksia, pieniä kitattuja oksia ja puun luonnollista värinvaihtelua. 

Rustic lajitelmassa sallitaan suuretkin oksat, halkeamat ja värinvaihtelut. Useammilla massiivilankkujen valmistajilla on lisäksi Heart Oak lajitelma, joka on tyypillisesti leveä lankku, joka on sahattu puun sydämen molemmin puolin.

3/9 Massiivipuulattia

Massiivipuuta mielletään useimmin tuotteeksi, joka on valmistettu yhdestä puukappaleesta. Määritelmällisesti massiivipuulattia voi olla täyspuuta (useimmiten 15-21 mm vahvaa) tai vaneripohjaan kiinnitetty kulutuspinta, jonka paksuus on vähintään 6mm.

Massiivipuu on paksua, joten hiomavaraa löytyy runsaasti. On kuitenkin otettava huomioon, että hiomavaraa on vain pontin yläreunaan asti. Massiivipuulattia on käytännössä elinikäinen, jos hiomaväli olisi noin 15-20 vuotta.

Massiivipuu elää olosuhteiden mukaan voimakkaimmin. Eritysesti massiiviset havupuut rakoilevat ja halkeilevat kuivalla talvikaudella. Halkeilua voi ehkäistä huolehtimalla sisäilman suhteellisesta kosteudesta esim. ilmankostuttimilla.

Massiivipuu vaatii alleen useimmiten koivuvanerin. Siksi kerrosrakenteinen paksupintainen tuote on usein käytännön kannalta kokonaisuutena parempi vaihtoehto. 

Dinesen Douglaskuusi
puulattia malleja

4/9 Parkettituotteet

Parketti koostuu useammasta ristiin liimatusta kerroksesta. Parkettituotteita on 2-kerrosparketteja, 3-kerrosparketteja ja monikerrosparketteja. 

2-kerrosparketissa pintapuu on liimattu runkomateriaaliin, joka on nykyisin joko havusälettä tai hdf-levyä. Nämä tuotteet on liimattava pääsääntöisesti aina alustaan kiinni ja niissä onkin siksi perinteinen liimapontti. 

3-kerrosparketissa on pintapuun ja runkomateriaalin lisäksi pohjassa ns. vastavetoviilu, jonka tehtävänä on toimia pintapuun vedon vastavoimana ja vakauttaa parkettia olosuhteiden mukaiselta elämiseltä. Runkomateriaalit ovat havusäle, hdf-levy tai kerrosrakenne voidaan valmistaa myös pintapuun raaka-aineesta, jolloin syntyy käytännössä massiivipuinen kerrosrakenne. 3-kerrosparketteja voidaan tyypillisesti  asentaa uivana.

Monikerrosparketti on tyypillisimmin rakenteeltaan tuote, jossa pintapuu on liimattu vaneriin, jolloin parkettituotteeseen muodostuu monikerroksinen rakenne vanerin ristiinliimatusta rakenteesta johtuen.

Kullakin runkomateriaalilla on sekä etunsa että haittansa: välisäle on edullinen ja toimii erittäin hyvin varsinkin monisauvaisissa parkettituotteissa. Lankkuparketeissa tyypillisin haaste on nk. välisäleen peilaus.

Vaneri taas soveltuu erinomaisesti lankkuparkettien runkomateriaaliksi. Vaneri ottaa hyvin vastaan olosuhteiden elämistä. Haittoina ovat sekä korkeampi hinta että jäykkyys, jonka takia aluslattian on oltava erittäin tasainen erityisesti asennettaessa parketti uivana, jotta mahdollisilta narinaongelmilta vältyttäisi

Hdf-levy on kustannustehokas ja myös varsin stabiili materiaali, jolloin se soveltuu hyvin myös leveiden parkettien runkomateriaaliksi. 

5/9 Ohutpuulattia ja kovapuulattia

Ohutpuulattioissa on pintana puuviilu, paksuudeltaan tyypillisesti 0,5-0,6 mm. Yleensä runkomateriaalina on erittäin kova hdf-levy, joka valmistetaan puukuidusta puristamalla. Kova taustalevy tuo materiaalille lisää kestävyysominaisuuksia.

Kovapuulattiaksi kutsutaan kovetettua ohutpuulattiaa, joka on hyvin kulutuskestävää. Kovetus tehdään nk. pulveritekniikalla, jossa puusta kehitetty liima-aines liimaa viilun runkomateriaaliin kiinni ja parantaa samalla pintaviilun kestävyyttä. kulutuskestävyydeltään kovapuulattia vastaa laadukasta laminaattilattiaa ja sopii näin ollen esimerkiksi lapsiperheisiin, lemmikkitalouksiin tai julkisiin tiloihin.  

Kovapuulattia muistuttaa rakenteellisesti ohutpuulattiaa. Materiaali kestää erinomaisesti kulutusta ja kosteutta. Kovapuulattia on myös kemikaalikestävää ja paloturvallista. Ohuen jalopuupinnan ansiosta kovapuulattia on ekologista: samasta määrästä jalopuuta saadaan huomattavasti enemmän valmista kovapuulattiaa kuin parkettia tai massiivipuulattiaa.

B:Hard kovapuulattia kalanruoto
mosaiikkiparketti

6/9 Mosaiikkiparketti

Mosaiikkiparketti on hyvin pienistä puukappaleista valmistettava, noin 10 mm paksu lattia. Mosaiikkiparketin tyypillinen kappalekoko on nykyisin 20×160 mm.

Pienen kappalekokonsa ansiosta mosaiikkiparketti voidaan liimata suoraan betoniin ja siinä ei ole pontteja. Parkettipalat on liimattu kiinni verkkoon asennuksen nopeuttamiseksi. Mosaiikkiparketti hiotaan ja käsitellään asennuksen jälkeen.

Mosaiikkiparketin ladonta voi olla neliö, saman suuntainen, tiilikuvio, kalanruoto jne.

Mosaiikkiparketin kaltainen parkettituote on myös nk. industrial parketti, jossa puusäle on nostettu poikittain pystyyn.

 

 

7/9 Pystypuulattia

Pystypuulattia muodostuu asentamalla pintapuu ylöspäin. Tätä lattiatyyppiä kutsutaan myös pölkkylattiaksi. Pystypuulattiat ovat nykyisin hyvin harvinaisia.

 

pystypuulattiamalleja
DesignHexagon

8/9 Tehdaskäsitelty vai asennuksen jälkeen käsiteltävä?

Erityisesti massiivipuulattioille on tyypillistä, että materiaali asennetaan puuvalmiina ja pintakäsitellään asennuksen jälkeen. Sama menettely voidaan toteuttaa myös kerrokselliselle parketille.

Parketin pinta voidaan joko lakata, öljytä tai öljyvahata. Lakkaamalla pintaan saadaan aikaiseksi suojaava kalvo. Öljy taas imeytyy pintapuuhun ja suojaan siten lian ja kosteuden pääsyä puuainekseen. Öljyvaha tekee nöiden yhdistelmän. Oikean pintakäsittelyn valintaa käsittelemme tarkemmin kohdassa Pintakäsittely ja huolto.

Pintakäsittely paikan päällä tehdään erilaisilla aineilla kuin tehtaan linjalla, jossa voidaan käyttää tehokkaammin kuivuvia kemikaaleja ja UV-valoa pinnoitteen kovettamiseen. Paikan päällä käsiteltävä lattia vaatii 1.3 käsittelykertaa ja kuivumisajat näiden väleihin. Lopullisen kestävyytensä paikallaan käsitelty lattia saavuttaa vasta parin päivän / viikon aikana riippuen käsittelyaineesta.

9/9 Lautojen kiinnittäminen ja pontit

Parketeissa käytetään joko liimaponttia tai lukkoponttia. Liimapontti on nimensä mukaisesti pontti, joka kiinnitetään liimaamalla pontit joko toisiinsa tai pohjasta kiinni alustaan. Jos parketti asennetaan alustaan liimaamalla, lautoja ei saa koskaan liimata toisiinsa pontista.

Lukkopontteja on muutamaa erilaista vaihtoehtoa. Vanhempi versio on ns. 2G-lukkopontti, jossa kiinnitetään ensin lautojen päätypontit yhteen ja sitten koko rivi lautoja kiinni edellisen rivin reunaponttiin.

Uudempi 5G-lukkopontti on nopeampi ja helpompi asentaa. Sen päädyssä on liukuva kieleke, joka mahdollistaa yksittäisen laudan asentamisen ensin pitkältä sivulta edellisen laudan ponttiin. Tämän jälkeen päätypontti painetaan kiinni ja päätypontin kieleke lukitsee laudat toisiinsa.

Asennuksesta kerromme lisää lattia-asennuksen ohjesivulla

Pontit

Lue seuraavaksi tietoa lattia-asennuksesta

Hienoa, nyt tiedät paljon asioita puulattioista ja niiden valinnasta. Seuraavaksi kannattaa tutustua lattia-asennuksen.
Call Now Button
Avaa keskustelu
Tarvitsetko apua?
Moikka! Kuinka voimme olla avuksi?