Puulattiainfo

Löydät täältä vastaukset sinua askarruttaviin kysymyksiin puulattioista ja kaikkeen niihin liittyvästä.

Floordecor Tammi Dazy kalanruoto 100x600@01x 1

Parkettia voi valmistaa useilla tavoilla. Valinnat materiaali- ja tarvikevalinnoissa sekä valmistuksessa vaikuttavat luonnollisesti sekä tuotteen hintaan että lopputuloksen laatuun. Rakenteella on myös merkitystä siihen, miten materiaali käyttäytyy asennettuna. 

Parketti valmistetaan kuivatusta puusta ja se elää olosuhteiden mukaan. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat parkettituotteelle haastavat ilman suhteellisen kosteuden vaihtelun takia: talven pakkasilla ilmankosteus painuu todella alas, kun taas varsinkin syyskesällä kosteus nousee todella korkeaksi. 

Puulattiaa suunnitellessa on otettava huomioon, että jokainen puutuote kutistuu ja turpoaa ympäristön olosuhteiden perusteella. Haasteena ovatkin usein isot pinnat sekä nykyisen sisustustrendin mukaiset leveät ja pitkät lankkukoot, joissa puun elämisen aiheuttamat ulkonäkömuutokset korostuvat aiempaa enemmän. 

Puulattian voi valita useasta eri materiaalista. Vaihtoehtoja ovat havupuut lehtikuusi, mänty ja kuusi sekä lehtipuut koivu, tammi ja saarni. Havupuut ja koivu ovat pehmeitä ja solurakenteeltaan harvoja. Tammi ja saarni ovat niihin verrattuna kestävämpiä tiiviimmän solurakenteensa ansiosta. Solurakenne vaikuttaa myös puun elämiseen: havupuut elävät pitkälti ympäristön olosuhteiden mukaan halkeillen ja käpristyen, kun taas tammi ja saarni ovat tässä suhteessa vakaampia. 

Tammi on yleisimmin käytetty puulattimateriaali, koska se on hyvin stabiili, kova ja kulutuskestävä. Sen syykuvio miellyttää silmää ja on anteekstiantavainen elämisen jäljille. Tammi ei ole herkkä vaurioille, koska ne peittyvät pitkälti tammen persoonallisen kuvioinnin taakse. Tammen erinomaisesta kulutuskestävyydestä kertoo myös sen korkea Brinell-arvo. Brinell-arvoilla mitataan eri puulajien kovuutta ja korkea arvo kuvastaa parempaa iskun- ja kulutuskestävyyttä.

Puulajitelma kertoo puulattian oksaisuudesta ja värivaihtelusta. Lajitelmat ovat vähäoksaisimmasta lähtien Select, Classic, Natural, Rustic sekä Olive/Vintage. Select on lähes oksaton ja tasavärinen, kuin taas Classicissa sallitaan pieniä oksia ja värinvaihtelua. Naturalissa oksaisuutta ja värinvaihtelua on entistä enemmän. Rusticissa sallitaan suuretkin oksat, halkeamat ja värinvaihtelut. 

Lattiaa on useaa tyyppiä: parkettia, kovapuu-, massiivipuu- ja pystypuulattiaa (pölkkylattiaa). 

Massiivipuuta on kahdenlaista. Massiivipuulattia voi olla täyspuuta (useimmiten 15-21 mm vahvaa) tai vaneripohjaan kiinnitetty kulutuspinta, jonka paksuus on vähintään 6mm.

Massiivipuu on paksua, joten hiomavaraa löytyy runsaasti. On kuitenkin otettava huomioon, että hiomavaraa on vain pontin yläreunaan asti, eli massiivipuukaan ei ole aivan loppuun asti hiottavissa. Vanerirakenteisen 3,5 mm vahvuuden parketin pystyy hiomaan noin kolmeen kertaan. Tämä tarkoittaa lattian olevan käytännössä elinikäinen, jos hiomaväli olisi noin 15-20 vuotta. 

Ohutpuulattiasta puhutaan silloin, kun pintapuu on paksuudeltaan alle 2,5 mm. Markkinoilta löytyy myös ohutpuulattioita, joiden kulutuspinta on huomattavasti ohuempi, jopa alle 1 mm.

Kovapuulattia on puupintaista tammilattiaa, joka on hyvin kulutuskestävää ohuesta pintapuustaan huolimatta. Laadultaan kovapuulattia vastaa laadukasta laminaattilattiaa ja sopii näin ollen esimerkiksi lapsiperheisiin, lemmikkitalouksiin tai julkisiin tiloihin.  

 

Kovapuulattia muistuttaa rakenteellisesti ohutpuulattiaa ja siinä on HDF-runko. Pinnan tammiviilu on käsitelty siten, että materiaali kestää kulutusta ja kosteutta. Kovapuulattia on myös kemikaalikestävää ja paloturvallista. Ohuen jalopuupinnan ansiosta kovapuulattia on ekologista: samasta määrästä jalopuuta saadaan huomattavasti enemmän valmista kovapuulattiaa kuin parkettia tai massiivipuulattiaa.

Pystypuulattia muodostuu asentamalla puun pääty ylöspäin. Tätä lattiatyyppiä kutsutaan myös pölkkylattiaksi.

DSC07531

Parketin pinta viimeistellään yleensä joko hiomalla tai harjaamalla. Viimeistellylle pinnalle sivellään mahdollinen sävyte ja pinnan suojaksi lisätään lakka, öljyvaha tai luonnonöljy. Pinnan työstötavasta riippumatta lattia pysyy kunnossa vuosikymmeniä, kunhan se asennetaan ja hoidetaan oikeaoppisesti.

Harjaaminen irrottaa pintapuusta pehmeäää solukkoa, jättäen kiinteän solukon paikalleen. Tämä nostaa esille puun luonnollisen syykuvion, minkä seurauksena puu on visuaalisesti kiinnostava ja tuntumaltaan hieman röpelöinen. Harjaaminen ja sen tuoma uraisuus helpottavat kaksisävyisten parkettien tekemistä: syvempään uurteeseen tarttuu tummempi ja pinnalle vaaleampi sävy. Hionta taas tapahtuu hiomalla pinta hiomapaperilla, mikä jättää pinnan sileäksi. Hionta ja harjaaminen jättävät pinnan erilaisiksi, mikä vaikuttaa hieman myös valon heijastumiseen ja mattaisuuteen. Erot viimeistelytavoilla ovat kuitenkin hyvin vähäiset ja ainut käytännössä huomattava ero on tuntumassa. 

Pinnan suojaus tapahtuu lisäämällä parketin pinnalle joko mattalakkaa, öljyvahaa tai luonnonöljyä. Parketin käyttäjän kannalta pinnan suojaustavalla on merkitystä lattian huollettavuuden kannalta: lakattuun pintaan tullut jälki voidaan korjata vain hiomalla vanha lakka pois kauttaaltaan ja lakkaamalla koko pinta uudelleen. Öljyvahatussa pinnassa korjaus voidaan tehdä paikallisesti lisäämällä öljyvahaa vaurioituneeseen kohtaan.

 

Lakkoja löytyy niin kiiltävänä kuin mattaisinakin. Nykyisin mattainen lakkapinta on hyvin suosittu ja tämän takia mattalakkaukset ovatkin kehittyneet paljon lähiaikoina. 

 

Luonnonöljyllä on pitkät perinteet ja se onkin suosittu erityisesti Keski-Euroopassa. Se muodostaa luonnollisen mattapinnan, joka soveltuu erityisesti perinteisiin tiloihin. Luonnonöljyllä käsitellyllä lattialla on UV-kovetettua öljyvahalattiaa lyhyempi huoltoväli, joten sen hoitaminen tasaisin väliajoin on tärkeää.

 

Lakattu lattia on suhteellisen helppohoitoinen ja pestävissä yleishoitoaineilla. Öljyvahatun parketin pinnalle muodostuu suojaava öljykerros. Kerros kuitenkin kuluu ajan myötä ja tämän takia lattian oikeaoppinen huolto on hyvin tärkeää. Öljyvahattua parkettia saa ja pitää pestä vain öljysaippualla. Tämä korjaa kuluvaa öljykerrosta, lisäten parketin pinnalle suojaavaa öljyä. Normaali pesuaine toimii halutun lopputuloksen vastaisesti: pesuaine kuluttaa öljyä pois, jolloin lattia on alttiina naarmuille ja lialle.

Timberwisen video kertoo tarkemmin öljyvahatun parketin hoitamisesta. https://www.youtube.com/watch?v=vR_FHZ-wZfk

Floordecor

Ennen asennusta on huolehdittava, että aluslattia on asennusvalmis. Alusmateriaalista riippumatta aluslattian on oltava kuiva. Tämä on erityisen tärkeää liimatuissa lattioissa, koska liima ei tartu kunnolla märkään pintaan. Aluslattian on myös oltava puhdas ja tasainen: kahden metrin etäisyydellä saa olla enintään 2 mm ero tasaisuudessa. Erityisesti kalanruotoladontaa ja muita designparketteja asentaessa tasaisuus on kriittisen tärkeää. Mitä tasaisempi aluslattia, sen parempi lopputulos. 

Aluslattia ei saa notkua tai liikkua. Siksi puu- ja kipsilevyrunkoisten alustojen lujuus on tarkistettava ennen asennusta. Valettu lattia ei notku, mutta asennusta valmistellessa on pidettävä huoli siitä, että lattian tasoitekerros pysyy pohjavalussa kiinni. Pahimmassa tapauksessa tasoite voi repeytyä irti betonista puun eläessä kosteuksien ja lämpötilojen mukaan. Tämän ehkäisemiseksi osa liimavalmistajista suosittelee käytettäväksi primeriä, jolla alusta saadaan puhtaaksi ja varmistetaan liiman tarttuminen. Samalla aluslattia saadaan tiivistettyä, jolloin tasoite tarttuu paremmin kiinni betoniin. 

Parketti voidaan asentaa kahdella tavalla: uivana tai liimattuna. Paras lopputulos saadaan liimaamalla parketti kiinni alustaansa. Alustaan liimattu parketti ei notku, kopise ja on kävelytuntumaltaan massiivipuulattiamainen. Alustaan liimaus tapahtuu yksinkertaisesti laittamalla alustaan liimaa ja painamalla lattian puumateriaali siihen kiinni. Leveimmät parkettilaadut tulee aina asentaa alustaan liimaamalla. 

 

Alustaan liimaus mahdollistaa suurtenkin pinta-alojen asentamisen ilman liikuntasaumoja sekä esimerkiksi listattoman asennuksen. Tämä johtuu siitä, että alustaan kiinnitettyään puu ei pääse elämään samalla tavalla kuin uivassa asennuksessa, eikä sille näin ollen tarvitse jättää juuri liikkumavaraa. Liimaus luo myös erilaisen askelkokemuksen: askelääni on käyttäjälle hiljaisempi. Alustaan liimaamalla ei myöskään tarvitse välttämättä käyttää askeläänieristettä. 

Yleinen tapa asentaa parketti on uiva asennus, jossa parketti lepää vapaasti alustan päällä. Asennuksellisesti uiva asennus on edullisempi kuin alustaan liimattu. Uivassa asennustavassa voidaan käyttää parkettilankkujen kiinnitystapana joko pelkkää lukkoponttia tai liimata lankut toisiinsa ponteista. Ponttien liimaaminen ehkäisee mahdollista narinaa. Uivana asennettu lukkoponttilattia voidaan halutessa purkaa ja siirtää uuteen paikkaan. Esimerkiksi myymälän sisustamiseen käytettyä parkettia voidaan siirtää toimitilan siirtyessä uuteen paikkaan. 

 

Uiva asennus vaimentaa askelääntä alaspäin, jolloin alakertaan ei kuulu häiritsevää askellusta. Toisin kuin alustaan liimattu parketti, uiva asennus ei estä puuta elämästä. Puu elää viiden metrin matkalla noin viisi millimetriä, joten 8-10 metrin välein lattiaan on jätettävä rako. Rako voidaan tehdä esimerkiksi oviaukkojen alle ja peittää kynnyksellä.

 

Katso Timberwisen video parketin asentamisesta.

https://www.youtube.com/watch?v=4hQgval2Uok

Käyttövalmis parketti tarkoittaa, että parketin asennuksen jälkeen se on välittömästi käytettävissä ja sisustettavissa. Parketin lisäksi myös massiivipuulattioita saa käyttövalmiina, mutta tehtaalla käsiteltyjen lautojen reunoissa on aina viisteet. Viiste tarkoittaa sitä, että laudan reunasta on poistettu puuta eikä siitä näin ollen lähde irti tikkuja. Viisteen tehtävänä on hallita laudan elämistä ja häivyttää siitä syntyviä uria. Laudan eläminen johtuu kosteus- ja lämpötilaeroista, jotka saavat laudan kutistumaan tai vastavuoroisesti kasvamaan ympäristön olosuhteiden mukaan. 

 

Jos parketin halutaan pysyvän täysin tasaisena, on ainut vaihtoehto hankkia puumateriaali täysin käsittelemättömänä tehtaalta ja hoitaa hiominen sekä pintakäsittely paikan päällä. Tällaista puuvalmista lattiaa voi myös sävyttää, mutta vaihtoehdot ovat rajatummat. Jokainen tehtaalta tuleva erä on aina hieman erilainen, mikä tuo yhtälöön epävarmuustekijän. 

 

Lattia voidaan pintakäsitellä lakkaamalla tai öljyvahaamalla. Kun näin tehdään työmaalla, on pidettävä huoli siitä, että pinnoite saa kuivua tarpeeksi kauan. Usein vuorokauden päästä lattialla voi kulkea jo varovasti ja kahden vuorokauden kuluttua alueelle saa kantaa kevyitä huonekaluja. Raskaiden huonekalujen suhteen on hyvä odottaa muutama päivä. Pinnoitteen on kuitenkin parasta antaa kuivua rauhassa, jotta lopputulos onnistuu varmasti. 

Lähtökohtaisesti on aina parempi, että parkettia ei asenneta kiintokalusteen alle. Myöskään muun raskaan kalusteen alle ei kannata laittaa parkettia, erityisesti silloin kuin parketti asennetaan uivana. Uivan parketin on annettava rauhassa liikkua ja elää, suuri pistekuorma (n. 200-250 kg tai enemmän) estää tätä liikettä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia jossakin muussa kohdassa parkettia. Jos parketti liimataan alustaan tilanne ei ole niin ehdoton, koska liimaus estää parketin elämistä. Näin ollen raskaiden pistekuormien rasitukseen joutuva lattia on parasta asentaa liimattuna. 

Parketeissa käytetään joko liimaponttia tai lukkoponttia. Liimapontti on nimensä mukaisesti pontti, joka kiinnitetään liimaamalla pontit joko toisiinsa tai pohjasta kiinni alustaan.

Lukkopontteja on muutamaa erilaista vaihtoehtoa. Vanhempi versio on ns. 2G-lukkopontti, jossa kiinnitetään ensin lautojen päätypontit yhteen ja sitten koko rivi lautoja kiinni edellisen rivin reunaponttiin.

Uudempi 5G-lukkopontti on nopeampi ja helpompi asentaa. Sen päädyssä on liukuva kieleke, joka mahdollistaa yksittäisen laudan asentamisen ensin pitkältä sivulta edellisen laudan ponttiin. Tämän jälkeen päätypontti painetaan kiinni ja päätypontin kieleke lukitsee laudat toisiinsa.

Tee-se-itse työkalut

Parketin valmistuksessa käytettävät liimat ovat keskeisessä roolissa parketin kestävyyden kannalta. Liimojen tulee pitää kerrokset kiinni toisissaan myös muuttuvissa olosuhteissa. Liimoissa käytetään yleisesti formaldehydiä, joka vapautuu hiljalleen ajan myötä huoneilmaan. Formaldehydialtistus aiheuttaa mm. iho- ja hengitystieoireita.

 

Formaldehydivapaat liimat ovat yhtä kestäviä kuin formaldehydiä sisältävät liimat. Valmistuksen näkökulmasta ero on liimaustekniikassa, joten sama tuotantolinjasto ei voi helposti operoida molempien liimatyyppien kanssa. 

 

Timberwisen liima kestää haastaviakin kosteus- ja lämpötilaeroja – jopa keittämisen. 

https://www.youtube.com/watch?v=KJ7PuFgbVjA

 

Osa liimavalmistajista suosittelee asennuksessa käytettävän primeriä. Näin alusta saadaan puhtaaksi ja pystytään varmistamaan liiman tarttuminen. 

Uivan asennuksen yhteydessä käytetään aina alusmateriaalia. Alusmateriaalilla on useampia tehtäviä: suojella lattiaa alhaalta mahdollisesti nousevalta kosteudelta, vähentää alaspäin suuntautuvaa askelääntä ja tasoittaa alustan pieniä epätasaisuuksia. Alusmateriaali toimiikin ikään kuin laakerikerroksena aluslattian ja parketin välillä. Perinteisen alusmateriaalin lisäksi löytyy askeläänieristettä, joka on tehokkaampaan äänenvaimennukseen tarkoitettua materiaalia. Se on idealtaan käytännössä samanlainen kuin perusalusmateriaali, mutta sen äänieristysominaisuudet ovat perusmateriaalia paremmat. 

Tutustu myös näihin artikkeleihin​