Puulattioita löytyy monenlaisia
Ohutpuu- ja kovapuulattioissa on ohut, noin 0,5 mm pintaviilu liimattuna useimmiten kovalevylle (high-density fibreboard, hdf). Kovapuulattiassa pintaviilu on kovetettu kyllästämällä se wood powder -tekniikalla. Viiluvahvuisilla puulattioilla on kaikki puupinnan ominaisuudet. Ohutpuulattioiden kohdalla usein mietitään pinnan kestävyyttä, kun kulutuspinta ei ole hiottavissa. Varsinkin kovalevyrunkoiset ohutpuulattiat kestävät hyvin kulutusta, sillä kovalevy antaa tukea ohuen pintaviilun alla.
Parketiksi saa kutsua puulattiaa, jossa on vähintään 2,5 mm kulutuspinta. Massiivipuulattiaksi taas saa kutsua tuotetta, jossa on yli 6 mm kulutuspinta. Parkettien ja massiivipuulattioiden rakenne-eroja olemme avanneet aiemmassa blogissamme.
Puulattioiden kulutuskestävyyttä mitataan Brinell-kovuudella. Parketeissa Brinell-kovuus on puulajikohtainen: saarni ja tammi ovat suurin piirtein yhtä kovia (Brinell 3,3 – 4,3), havupuut kuten lehtikuusi, douglaskuusi ja mänty sekä kotimainen koivu ovat pehmeämpiä (Brinell 2,5 – 3,0).
Kerroksista koostuvien (välisäle, vaneri, hdf jne.) puulattioiden liimauksessa on käytetty vaihteleva määrä liimoja. Vaneri on itsessään ristiinliimattua puuviilua. Teollisissa prosesseissa käytettävät liimat ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja niiden sisäilmaemissiot (sisäilmaan haihtuvat yhdisteet) ovat hyvin matalat. Puulattioiden hävittäminen on myös helppoa, ne voidaan kierrättää pinnoitettuna puuna jäteasemilla.