MISTÄ TEKIJÖISTÄ PARKETIN HINTA MUODOSTUU?

Parketin puulaji, lajitelma, leveys ja ladonta ovat parketin hankintaa suunnittelevan kannalta olennaisimpia asioita, koska nämä muodostavat valtaosan lopputuloksen ulkonäöstä.

Tammesta koivuun

Parketin puulajeista yleisin on tammi, jonka kestävyysominaisuudet ovat erinomaiset lattiakäytössä. Tammen luontainen väri ja kuviointi miellyttävät valtaosaa lattiahankintaa tekeviä.

Saarni on myös suosittu puulaji. Havupuut kuten kotimainen mänty ja kuusi ovat myös kestosuosikkeja. Näiden lisäksi suosiota ovat nostaneet viime vuosina lehtikuusi ja douglaskuusi. 

Saarni on tammen kaltainen erittäin kova puu, kun taas havupuut ovat huomattavasti pehmeämpiä ja myös herkempiä elämiselle olosuhteiden mukaan.

Pyökki, vaahtera ja merbau ovat nykyisin harvinaisempia parkettipuulajeja. Koivuparketteja käytetään myös hyvin vähän. Koivun isoimpana ongelmana on sen kellastuminen, jota valtaosa skandinaavisista sisustajista haluaa välttää. Varsinkin merbauta (punasävyistä puulajia) käytettiin 1990 luvulla paljon parketeissa. 

Puulajilla on vaikutusta parketin hintaan: havupuut ovat aavistuksen edullisempia raaka-aineen näkökulmasta kuin jalopuut tammi ja saarni. Toisaalta massatuotanto kohdistuu tammeen ja saarniin ja havupuuparketit ovat enemmän erikoistuotteita. 

Lajitelma – oksaista vai oksatonta?

Parketin lajitelmalla tarkoitetaan sitä, kuinka oksaista ja kirjavaa parketin puuerän sallitaan olevan. Tukkipuusta saadaan sahattua hyvin erilaisen ulkonäön omaavia pintasäleitä.

Kaikkein puhtainta lajitelmaa kutsutaan tyypillisesti select lajitelmaksi. Oksattoman ja vähäisen värivaihtelun lajitelma on luonnollisesti hinnaltaan kaikkein kalleinta. 

Vähäoksaista ja kohtuullista värivaihtelua sisältävää parkettia kutsutaan nimellä classic, charakter tai natur.Tässä lajitelmassa sallitaan kohtuullisesti kitattuja oksia. Eurooppalaisten valmistajien lajitelmissa on usein sallittua sisällyttää sekä select että classic lajitelmiin pintapuuta eli ”läskiä”. Tämä ilmenee vaaleina ”raitoina” lautojen reunoilla. Skandinaavisessa sisustamisessa pintapuuta ei arvosteta.

Kaikkein kirjavin lajitelma on useimmiten rustic tai vintage. Tässä kategoriassa sallitaan isot kitatut oksat ja oksaryhmät, voimakasta värivaihtelua ja monessa tuotteessa myös erilaiset kitatut halkeamat. Tämä lajitelma on luonnollisesti hinnallisesti kaikkein edullisin.

Leveissä tammilankuissa on tarjolla myös sydänpuu eli heart oak lajitelma, jossa isoja halkeamia on korjattu ns. perhospaikalla. 

Parketin leveys

Parketteja valmistetaan 1-4-sauvaisena. Tämä tarkoittaa, että yhteen parkettilautaan liimataan rinnan 2-4 pintasälepalasta tai pinta koostuu yhdestä yhtenäisestä pintanahkapalasta.

Parketin hintaan vaikuttaa erittäin olennaisesti säleen leveys. Kaikkein edullisin parketti valmistetaan ns. 4-sauvaisena, jossa yhden pintasälepalan koko on noin 40 mm ja pituus 300-700 mm. 

1-sauvaisissa, nk. lankkuparketeissa pintanahan koko voi olla jopa 380 mm ja pituus 5 metriä. Tyypillisesti yksisauvaisissa parketeissa leveys on 13-25 cm ja pituus 1,8-2,4 metriä.

Parketin ladonta

Parketti voidaan latoa joko suorana (lauta- tai lankkuparketti) tai erilaisina kuvioina, kuten kalanruotoladonnalla. Lisäksi viime vuosina erityisesti Timberwise on esitellyt Suomessa erilaisia kuvioparketteja, joita Euroopassa ja maailmalla on tehty jo vuosikymmeniä.

Kuvioparketeissa etuna on tehokas materiaalikäyttö: kun lattia koostuu pienemmistä kappaleista, voidaan siihen käytettävä pintapuu koostaa kirjavammasta lajitelmasta ja hyödyntää kappaleita, joita on hankala käyttää esim. leveissä lankkuparketeissa. Toisaalta kuvioparketti ei vaadi useimmiten kaikkein valikoiduimpia lajitelmia.

Kuvio- eli designparketeissa hinta on tyypillisesti hieman suoria parketteja korkeampi, koska niiden valmistamiseen menee kappaleen koon takia enemmän aikaa tuotannossa. Lisäksi designparkettien asennushinta on suoria parketteja korkeampi asennuksen hitauden ja vaadittavan asennusosaamisen takia.